Kringelmalmin osayleiskaava
626/V1.41.412/2004
TEYMPLTK § 258Tekniikka- ja ympäristölautakunta 25.10.2004
Valmistelija: maankäyttöinsinööri Pekka Söyrilä, pekka.soyrila@sipoo.fi
Sipoon kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti Kringelmalmin alueelle laaditaan osayleiskaava. Suunnittelutyön tekijäksi valittiin Näkymä Oy. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa 26.2.2004.
Kaavan tavoitteena on ratkaista mm. loma-asutuksen ja pysyvän asutuksen sijoittuminen alueelle sekä alueen vesihuolto. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Suunnittelualueelle laaditaan mitoitusperusteet, joiden mukaisesti rakennusoikeus määritellään kiinteistökohtaisesti.
Alueella on laadittu luonto – ja maisemaselvitys, kantatilaselvitys, kunnallistekninen selvitys sekä rakennetun ympäristön selvitys.
Kaavoituksen lähtökohdaksi on laadittu kolme eri rakennemallia, jotka perustuvat alueella tehtyihin selvityksiin ja 9.3.2004 pidettyyn asukastilaisuuteen sekä muihin lähtötietoihin (mm. alueen olemassa olevat kaavat).
Asukastilaisuudessa toivottiin yleisesti, että alueella sallittaisiin ympärivuotinen asutus ja että aluetta kehitettäisiin omakotitaloalueena, mutta tilaisuudessa esitettiin myös, että alue pysyisi loma-asuntoalueena. Alueelle ei toivota teollisuutta eikä kerrostaloja. Alueelle toivottiin myös vesi- ja viemäriverkoston rakentamista.
Rakennemallissa A nykyiset luvalliset omakotitalotontit on merkitty asuntoalueeksi ja muut nykyisen yleiskaavan AT – alueella sijaitsevat kiinteistöt loma-asuntoalueeksi. Kyseinen malli sallisi alueelle 8 pysyvän asutuksen rakennuspaikkaa ja 62 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Jätevedet käsiteltäisiin kiinteistökohtaisesti. Malli ei lisäisi alueen palvelutarvetta eikä aiheuttaisi merkittäviä muutoksia alueen maisemaan taikka luonnonympäristöön.
Rakennemallissa B nykyisen yleiskaavan AT – alueella sijaitsevat kiinteistöt sekä yleiskaavan M – JA MT – alueiden rakennuspaikat on merkitty erillispientaloalueeksi. Alueelle ei osoiteta lomarakentamista. Kyseinen malli sallisi alueelle 71 pysyvän asutuksen rakennuspaikkaa. Alueelle perustettaisiin osuuskuntapohjainen vesi- ja viemärijärjestelmä taikka rakennettaisiin kunnan toimesta vesi- ja viemäriverkosto. Malli lisäisi alueen palvelutarvetta ja edellyttäisi joukkoliikennepalvelujen sekä tieverkoston parantamista. Alueen luonne muuttuisi taajamamaiseksi ja alueen loma-asuminen häviäisi. Ympäröivien ja sisäisten luontoalueiden kuormitus kasvaisi. Alueen suunnittelussa tulee huomioida alueen evakuointimahdollisuus Kilpilahdesta aiheutuvan vaaratilanteen sattuessa.
Rakennemallissa C nykyisen yleiskaavan AT – alueella sijaitsevat kiinteistöt on merkitty erillispientaloalueeksi. Lisäksi asuinrakentamista laajennetaan nykyisen yleiskaavan M/MT – alueille. Alueelle ei osoiteta lomarakentamista. Kyseinen malli sallisi alueelle 94 pysyvän asutuksen rakennuspaikkaa. Alueelle rakennettaisiin kunnan toimesta vesi- ja viemäriverkosto. Malli lisäisi alueen palvelutarvetta ja edellyttäisi joukkoliikennepalvelujen sekä sisäisen tieverkon parantamista. Katuverkkoa pitäisi laajentaa. Alueen luonne muuttuisi taajamamaiseksi ja alueen loma-asuminen häviäisi. Ympäröivien ja sisäisten luontoalueiden kuormitus kasvaisi. Alueen suunnittelussa tulee huomioida alueen evakuointimahdollisuus Kilpilahdesta aiheutuvan vaaratilanteen sattuessa.
Kaavoituspäällikön ehdotus
Tekniikka- ja ympäristölautakunta keskustelee kaavoituksen periaatteista.
Päätös
Tekniikka- ja ympäristölautakunta päätti, että alueelle laaditaan kaavoitusta palvelevia kunnallisteknisiä lisäselvityksiä.
__________
TEYMPLTK § 32Tekniikka- ja ympäristölautakunta 28.2.2005
Valmistelija maankäyttöinsinööri Pekka Söyrilä, pekka.soyrila@sipoo.fi
Konsultti on edelleen selvittänyt alueen kunnallisteknisiä ratkaisuja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Kringelmalmin osayleiskaava nykytilanne ja rakennemallit raporttia on täydennetty tältä osin.
Kaavatyössä on myös huomioitava Kilpilahden teollisuuslaitoksen suojavyöhykkeiden rajauksiin tehtävät muutokset. Euroopan unionin Seveso – direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niiden maankäytön suunnittelussa tai muissa asiaan kuuluvissa toimintaperiaatteissa otetaan huomioon tarve säilyttää pitkällä aikavälillä riittävä etäisyys tässä direktiivissä tarkoitettujen tuotantolaitosten sekä asuinalueiden, yleisessä käytössä olevien alueiden ja luonnon kannalta erityisen tärkeiden tai erityisen herkkien alueiden välillä ja että olemassa olevien tuotantolaitosten osalta otetaan huomioon 5 artiklan mukaiset tekniset lisätoimenpiteet, jotta henkilöihin kohdistuvia vaaroja ei lisättäisi. Itä-Uudenmaan liitossa ollaan tekemässä selvitystä Seveso- direktiivin vaikutuksista Kilpilahden suoja-alueisiin. Ko. alueet piirretään uudestaan uuteen maakuntakaavaan. Kaavatyössä on huomioitava myös uusien rajauksien vaikutus Kringelmalmin asutukseen.
Asia jätettiin pöydälle. Asiaan palataan kun Seveso-direktiivin mu- kaisten rajauksien vaikutus Kringelmalmin asutukseen on selvitetty.
TEYMPLTKTekniikka- ja ympäristölautakunta 3.10.2005
KRINGELMALMIN OSAYLEISKAAVATYÖ – SUUNNITTELUTILANNE:
Kringelmalmin osayleiskaavan pääasiallisen tavoitteena on ratkaista alueen pysyvän asutuksen ja vesihuollon kysymykset. Alue on taajaan asutettu n. 60 asunnon loma-asuntoalue jolla on joitain pysyvän asutuksen lupia sekä useita luvattomasti pysyvinä asuntoina käytettäviä asuntoja (syksyllä 2005 maastoinventoinnin perusteella 12-15 kpl). Alue sijoittuu erilleen muusta yhdyskuntarakenteesta sekä Kilpilahden teollisuusalueen läheisyyteen, mikä rajoittaa alueen maankäyttöä.
Suunnitteluvaiheet:
Yleiskaavatyö käynnistettiin joulukuussa 2003.
Inventointiaineisto ja nykytilan analyysi esiteltiin Sipoon tekniikka ja ympäristölautakunnalle 25.10.2004. Lautakunta päätti, että alueelle tulee laatia kaavoitusta palvelevia kunnallisteknisiä lisäselvityksiä.
Alueelta laadittiin kolme rakennemallia ja kunnallisteknisiä selvityksiä täydennettiin eri vaihtoehtojen alustavilla hinta- ja toimintavertailuilla. Rakennemallit käsiteltiin teknisessä lautakunnassa 28.2.2005. Asia jätettiin pöydälle odottamaan Itä- Uudenmaan Liiton lausuntoa Seveso direktiivin mukaisten rajausten vaikutuksesta Kringelmalmin asutukseen.
Itä- Uudenmaan liitto toteaa lausunnossaan 23.5.2005(liitteenä), ettei alueelle vahvistetun seutukaavan mukaisesti suositella rakennettavaksi uutta asutusta ilman erityistä syytä. Loma-asuntokäytössä olevien kiinteistöjen muuttaminen ympärivuotiseksi ei kuitenkaan liiton näkemyksen mukaan ole uutta rakentamista. Alue sijoittuu laadittavana olevan maakuntakaavan konsultointivyöhykkeelle. Sen vuoksi kaavasta tulee pyytää palo- ja pelastusviranomaisen sekä Turvatekniikan keskuksen(Tukes) lausunnot.
Palo- ja pelastusviranomaiselta on pyydetty alustava lausunto 24.5.2004.
Osayleiskaavan ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin 16.9.2005. Pelastuslaitoksen ja turvatekniikan keskuksen mukaan alueelle ei tulisi osoittaa uutta asutusta Kilpilahden teollisuusalueen tuomien riskien vuoksi. Nykyisen asutuksen muuttaminen pysyväksi ei nähty lisäävän riskejä merkittävästi. Uudenmaan tiepiiri suhtautui lausunnossaan kielteisesti pysyvän asumisen lisäämiseen Kringelmalmin alueelle, sillä alue sijaitsee muusta yhdyskuntarakenteesta irrallaan. Pysyvän asutuksen lisääminen tulisi lisäämään liikennettä ja aiheuttamaan mahdollisesti myös yleiselle tieverkolle parantamistarpeita (valaistus, jkp-teitä), joihin Uudenmaan tiepiiri ei ole omissa suunnitelmissaan varautunut.
Alueelle on syksyllä 2005 tehty vesihuoltoinventointi(liitteenä). Samalla arvioitiin nykyisen pysyvän asutuksen määrä.
Laadittujen selvitysten ja pyydettyjen lausuntojen pohjalta voidaan todeta, ettei alueen laajentaminen ja asutuksen merkittävä lisääminen alueella ole suotavaa. Tämä jättää aiemmin esitetyn rakennemalli C:n jatkotarkastelun ulkopuolelle.
Vesihuollon mahdollisina ratkaisuina voidaan edelleen pitää kolmea aiemmin esitettyä ratkaisua, jotka ovat tonttikohtainen vesihuolto, keskitetty alueellinen järjestelmä tai kiinteistöjen liittyminen kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.
Vesihuollon inventoinnin perusteella kiinnostus hintaviin keskitettyihin järjestelmiin lienee vähäistä, sillä useimmissa nykyään pysyvässä käytössä olevilla asunnoilla on jo jonkinlainen tonttikohtainen vesihuoltojärjestelmä, joka suhteellisen vähin toimin voidaan saattaa lain edellyttämään kuntoon. Loma-asuntokäytössä olevilla kiinteistöillä ei niin ikään oleteta olevan laajempaa kiinnostusta liittyä kalliiseen keskitettyyn järjestelmään. Halukkuus voidaan tarvittaessa selvittää asukaskyselyin.
Tonttikohtaisen vesihuollon ongelmana on sen toimivuus, erityisesti pienillä kallioisilla tonteilla sekä järjestelmän valvonta.
Uudessa rakennemallissa AB on tavoitteena on, ettei alueelle muodostu merkittävästi uutta pysyvää asutusta. Keinoksi pysyvän asutuksen rajoittamiseen on esitetty loma-asuntojen ja erillispientalojen aluetta(AO-1), jossa pysyvän asumisen lupa sekä vesikäymälä edellyttää vähintään 5000 m[sup]2[/sup] tonttikokoa. Pysyvän asutuksen tonttikoko noudattaa rakennusjärjestyksen haja- asutusalueille määrittelemää vähimmäiskokoa, jonka katsotaan olevan riittävä tonttikohtaiselle vesihuollolle. Loma-asunnon käyttötarkoituksen muutos asuinrakennukseksi voitaisiin sallia, mikäli rakennuspaikan koko ylittää 5000 m[sup]2[/sup] ja jätevesien käsittely on lain ja rakennusjärjestyksen mukainen. Nykyisin alueen keskimääräinen tonttikoko on 2500 - 3500 m[sup]2[/sup]. Tontteja yhdistämällä voi osa kiinteistöistä saavuttaa pysyvän asutuksen vaatimustason.
Pienemmillä, 2000 - 5000 m[sup]2[/sup] tonteilla, ei sallita vesikäymälöitä eikä pysyvää asutusta. Malli ei täysin ratkaise luvattoman pysyvän asumisen tilannetta, mutta todennäköisesti parantaisi sitä jonkin verran. Raskauttavin syin voidaan kaavasta vähäisesti poiketa.
Konsultti esitteli kokouksessa viranomaisneuvottelussa esille tulleet asiat, vesihuoltoinventoinnin sekä kertoi kaavoitustilanteesta ja kävi läpi rakennemallit.
Tekniikka- ja ympäristölautakunta päättää asettaa Kringelmalmenin rakennemallit A, B ja AB nähtäville sekä järjestää asiasta yleisötilaisuuden MRL:n edellyttämän vuorovaikutuksen järjestämiseksi kaavaa laadittaessa.
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
TEYMPLTK § 23Tekniikka- ja ympäristölautakunta 14.2.2006
Kringelmalmin osayleiskaavan rakennemallit olivat nähtävillä Kuntalassa 4.11.2.12.2005. Rakennemalleja esiteltiin Boxin koululla yleisötilaisuudessa 17.11.2005.
Käytyjen neuvottelujen,rakennemalleista saadun palautteen sekä tehtyjen selvitysten perusteella vaihtoehto AB on tarkoituksenmukaisin. Vaihtoehdon perusteella voidaan ratkaista tasapuolisesti pysyvä asuminen alueella sekä myös alueen vesihuolto. Kuten jo aiemmin on selvitetty eri viranomaisten kanssa vaihtoehto C ei ole mahdollinen (huomioon ottaen Sköldvikin suoja-alue), vaihtoehdolla A jäädytettäisiin nykyinen tilanne, eikä se huomioi alueen maanomistajien toiveita pysyvästa asutuksesta. Vaihtoehto B taas edellyttäisi keskitetyn vesihuoltojärjestelmän rakentamista.
Tekniikka- ja ympäristölautakunta hyväksyy, että rakennemallista AB valmistellaan kaavaluonnos. Lautakunta keskustelee alustavasta kaavaluonnoksesta.
TEYMPLTK § 157Tekniikka- ja ympäristölautakunta 19.6.2006
Kringelmalmin alustavan kaavaluonnoksen vesihuollosta pyydettiin Ympäristönsuojelujaoston lausunto. Lausunnon mukaan: Kaavamääräyksissä oleva vesikäymälän rajoitus ohjaa ja rajoittaa hyvin pysyvän asutuksen muodostumista kaava-alueella. Kaavamääräyksiin tulisi kuitenkin lisätä määräyksiä myös pesuvesien käsittelystä sekä kuiva- ja kompostikäymälän sijoittamisesta rakennuspaikoilla. Koska Kringelmalmin kaava-alueella rakennuspaikat ovat suhteellisen pieniä ja etupäässä kallioisia tai savisia, käsittelemättömien jätevesien imeyttämistä ei tulisi sallia ja alle 5000 m² kiinteistöjen jätevesien yhteiskäsittelyä tulisi suositella. Jätevedet tulee käsitellä viranomaisen hyväksymällä tavalla.
Konsultit ovat valmistelleet rakennemallista AB kaavaluonnoksen. Luonnoksessa on huomioitu edellä oleva lausunto sekä tekniikka- ja ympäristölautakunnan aiemmat kommentit.
Tekniikka- ja ympäristölautakunta keskustelee kaavaluonnoksesta sekä päättää varata osallisille tilaisuuden esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta asettamalla kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n ja maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaisesti sekä tarpeellisten lausuntojen pyytämisestä.
-Kaavoittaja / Tekniikka- ja ympäristöosasto oikeutetaan tekemään pieniä teknisiä muutoksia kaavaan.
Asia jätettiin pöydälle tarkempia selvityksiä varten.
TEYMPLTK § 166Tekniikka- ja ympäristölautakunta 8.10.2007
Lautakunta pyysi konsulttia tutkimaan ratkaisua, jossa alueen kaikilla tonteilla sallitaan ympärivuotinen asutus tonttikohtaisin vesihuoltojärjestelmin toteutettuna (rakennemalli D). Rakennemallien AB ja uuden D- mallin ympäristövaikutuksia on selvitetty. Vaikutuksista on saatu lausunnot Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Sipoon kunnan ympäristöterveydenhuollosta ja ympäristösuojelutarkastajalta.
Lausunnoissa todetaan, ettei rakennemalli D täytä vesihuoltolain tavoitteita, eikä voi taata asukkaiden talousveden turvallista ja riittävää saantia. Pelastuslaitos toteaa lisäksi, ettei alueelle suositella rakennettavaksi uutta asutusta.
Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa 28.5.2007 asettuu Kringelmalm Kilpilahden konsultointivyöhykkeelle (sev), jolla ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Maakuntakaavaehdotuksen suunnittelumääräys kuuluu: Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalous sekä vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan; suunnittelutarvekynnys ei saa ylittyä ilman kaavaa tapahtuvassa rakentamisessa. Suunniteltaessa toimintojen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on pyydettävä palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto.
Itä Uudenmaan liitto on teettänyt n selvityksen Kilpilahden teollisuusalueen suuronnettomuusriskien huomioimisesta maankäytön suunnittelussa. Selvityksessä jää Kringelmalm varsinaisen vaikutusalueen ulkopuolelle kohonneen riskin alueelle, ns. konsultointi-vyöhykkeelle (k). Tälle on annettu maakuntakaavan konsultointi-vyöhykkeen mukaiset käyttösuositukset.
Konsultit ovat valmistelleet uuden kaavaehdotuksen, jossa on otettu huomioon maakuntakaavaehdotuksen tarkentuneet aluemääräykset sekä edellä mainitut lausunnot ja selvitykset. Kaavaehdotus noudattaa pitkälti aikaisempaa rakennemallia AB.
Tekn.joht:n ehdotus
Tekniikka- ja ympäristölautakunta hyväksyy ehdotuksen Kringelmalmin osayleiskaavaksi sekä päättää esittää kunnanhallitukselle, että osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot ja varataan osallisille tilaisuus esittää mielipiteensä asettamalla osayleiskaavaehdotus ja muu aineisto nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 § ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 § mukaisesti.
Kaavoittaja/Tekniikka- ja ympäristöosasto oikeutetaan tekemään pieniä teknisiä muutoksia kaavaehdotukseen ja -selostukseen.
KH § 249Kunnanhallitus 16.10.2007
Kunn.joht:n ehdotus
Kunnanhallitus päättää hyväksyä tekniikka- ja ympäristölautakunnan ehdotuksen.
Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.
___________
KAAVJAOS § 27Kaavoitusjaosto 25.3.2009
Valmistelija: maankäyttöinsinööri Pekka Söyrilä, pekka.soyrila (at) sipoo.fi
Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin 21 muistutusta ja kahdeksan lausuntoa. Muistutukset koskivat lähinnä alueen rakennusoikeuksia sekä sitä, että alue haluttiin kokonaisuudessaan pysyvän asutuksen alueeksi. Viranomaislausunnoissa katsottiin lähinnä, ettei alueelle tule lisätä pysyvää asutusta eikä kaavaehdotuksesta ollut siinä mielessä huomautettavaa. Jokaiseen lausuntoon ja muistutukseen on annettu oma vastineensa.
Osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella osayleiskaavaehdotusta on muutettu seuraavasti:
Kaavaehdotuksessa esitetty maa- ja metsätalousalueiden kaavamerkintä (M) poikkeaa ympäröivien kaavojen vastaavien alueiden merkinnästä (MT), merkintä on muutettu MT:ksi.
Kiinteistö 24:6 on muutettu AO- alueeksi rakennuksen nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti.
MT- alueen määräyksen sisältöä on täydennetty.
AM -alueen määräyksen sisältöä on täydennetty.
Yleisten määräysten sisältöä on täydennetty (Rakennusvalvonnan lausunnon ja Yleiskaavan konsultointivyöhykemerkinnän pohjalta).
Muutokset eivät edellytä osayleiskaavaehdotuksen uudelleen nähtävillepanoa.
Liitteet:
- vastineet muistutuksiin
- kaavakartta, määräyksineen
- kaavaselostus liitteineen
Kehitysjohtajan ehdotus
Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle että kunnanhallitus antaa liitteen 1/§ 27 kaavjaos mukaiset vastineet Kringelmalmin osayleiskaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin ja että kunnanhallitus ja valtuusto hyväksyvät Kringelmalmin osayleiskaavan.
KH § 112Kunnanhallitus 21.4.2009
Kunnanhallitus antaa kaavoitusjaoston ehdotuksen mukaiset vastineet Kringelmalmin osayleiskaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin sekä esittää, että valtuusto hyväksyy osayleiskaavan.
____________
KV § 69Valtuusto 4.5.2009
Valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa kaavan jatkovalmisteluun.
KH § 159Kunnanhallitus 9.6.2009
Valtuuston kokouksessa keskusteltiin osayleiskaavan MT-1-aluetta koskevasta määräyksestä: Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (MRL 128 §:n mukainen maisematyölupa). Puiden kaatamisen osalta luvanvaraisuus koskee kuitenkin vain seuraavia toimenpiteitä:
hakkuuta luonnollista uusiutumista varten yli 2 ha:n suuruisella alueella
avohakkuuta yli 2 ha:n suuruisella alueella.
Metsälain mukaiset monimuotoisuuden kannalta erityiset tärkeät elinympäristöt tulee kuitenkin säilyttää kaikilla alueilla (MetsäL 10 §).
Kaavamääräyksen tarpeellisuudesta ja suhteesta metsälakiin haluttiin lisäperusteluja.
Kaavamääräyksen tarpeellisuudesta pyydettiin lausunto Sipoon ympäristönsuojelupäälliköltä. Lausunnon mukaan maisematyöluvantarve on esitetty ainoastaan yli 2 ha:n alueille, kun kyseessä on avohakkuu tai hakkuu, jossa jätetään ylispuut luonnontilaista uusiutumista varten. Muut metsänhoidolliset toimenpiteet eivät olisi maisematyölupaa vaativia. Perusteluna esitetylle voidaan todeta, että Kringelmalmin alue on hyvin kallioista ja metsät pääosin kalliolakimetsiä ja kuivia kangasmetsiä. Maisemallisesti nämä metsät ovat paikallisesti huomionarvoisia. Metsätyyppinä kalliolakimetsät ovat haavoittuvaisia ja niiden uusiutuminen on hyvin hidasta. Tämän vuoksi on perusteltua esittää, että rankat metsänhoidolliset toimenpiteet ovat luvanvaraisia, jolloin voidaan ottaa kantaa yksittäiseen hankkeeseen ja antaa tarvittavia määräyksiä.
Lisäksi metsänhoitoyhdistykseltä tarkistettiin, että metsälaki sallii myös avohakkuut.
Edellisen perusteella Kehitys- ja kaavoituskeskus katsoo, että kyseinen kaavamääräys on tarpeen.
Teknisenä korjauksena esitetään, että AO-alueen jätevesien käsittelyä koskeva määräys "Asuinrakennukseen on rakennettava komposti- tai kuivakäymälä. Vesikäymälä sallitaan ainoastaan, mikäli vedet johdetaan umpisäiliöön." lisätään AM-alueen määräyksiin.
Liite 1: oheisella korjauksella täydennetty kaavakartta määräyksineen
Kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy liitteen 1 mukaisen Kringelmalmin osayleiskaavan.
KV § 87Valtuusto 31.8.2009
Raimo Laakia huomautti, että kaavaselostuksesta (kohdasta 4.3) eivät käy ilmi vaikutukset ilmastoon. Hän katsoi, että tällainen selvitys tulisi olla ja toivoi huomautuksen merkitsemistä pöytäkirjaan. Valtuusto päätti merkitä Laakian huomautuksen pöytäkirjaan, liite 2.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.
Liitteet 1 - 2/87. §