Sivistysjohtajan ehdotus
Sivistysvaliokunta antaa lausuntonaan kouluverkkoselvityksestä kunnanhallitukselle kaikkien neljän jaoston lausunnot sekä omana lausuntonaan seuraavaa:
Jo vuonna 1869 perustettiin Sipooseen ensimmäinen koulu, jossa opiskeli 38 ruotsinkielistä tyttöä. Vuonna 1877 aloitti Kyrkoby skola aluksi poikien kouluna. Sipoo on ollut 1900-luvun vaihteeseen saakka täysin ruotsinkielinen, mutta Martinkylässä oli pieni suomenkielinen vähemmistö, ja jo vuonna 1906 tarvittiin sinne ensimmäinen suomenkielinen koulu. Reilun sadan vuoden aikana on tilanne muuttunut väestön osalta niin, että nyt enemmistönä on suomenkielinen väestö, joka on pystynyt vuosien aikana keskittämään koulunsa kasvualueille ja tekemään ne riittävän suuriksi. Monet ruotsinkieliset kyläkoulut ovat pieniä ja toimitilakartoituksen mukaan myös huonokuntoisia. Niiden korjaaminen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi rakennuksiksi on arvioitava hyvin tarkkaan.

Kouluverkkoselvitys on laaja ja siinä tuodaan esille monia tärkeitä asioita, jotka tulee ottaa huomioon päätettäessä kouluverkkokysymyksistä.

Sivistysosastolla on valmisteltu v.2008 strategisia painopistealueita, joista yksi on päivähoito-, koulutus- ja muiden sivistyspalveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti niin, että kyseiset kiinteistöt toimisivat alueellisina toimintakeskuksina. Koulurakennusten tulisi olla monikäyttöisiä, tehokkaita, viihtyisiä, esteettisiä ja pedagogisesti järkeviä. Kirjasto-, kulttuuri- ja mediapalveluiden tulee olla oppilaiden käytettävissä. Kouluissa tulisi olla liikuntasalit ja myös muut tarvittavat erityistilat. Päivähoito-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden järjestäminen kouluissa lisää tehokuutta, monikäyttöisyyttä ja palvelutason paranemista asiakkaan näkökulmasta. Kansalaisopisto voisi toimia kouluilla iltaisin ja viikonloppuisin. Isoilla kouluilla toimisi koulukirjastot. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mahdollistuu yhteisten tilojen myötä. Samoin päivähoidon yhteistyö koulutoimen kanssa (esim. esiopetus) olisi helppo toteuttaa, jos toimittaisiin samoissa tiloissa tai fyysisesti lähellä toisia.

Pienissä ja suurissa kouluissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pätevien opettajien rekrytointi on ollut ongelmallista erityisopetukseen ja kyläkouluille, joista raportti toi esille m.m. seuraavia huonoja puolia: Pienessä koulussa voi joutua muodostamaan hankalia yhdysluokkia, koska eri luokka-asteilla on niin erilaiset oppilasmäärät. Pienet koulut ovat tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen selvästi kalliimpia isoihin kouluihin verrattuna (raportti sivu 27). Kuljetusoppilaita on jo nyt Sipoossa 40 %.

Kouluverkkokysymyksessä perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Nykyinen kouluverkon hajanaisuus asettaa haasteita erityispalveluiden ja oppilashuollon järjestämiselle. Opetuksen laatu rakentuu resursseista, henkilöstöstä ja ympäröivästä yhteisöstä.

Bo Melander ehdotti, että teksti "Alle 150 oppilaan huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä" muutetaan seuraavalla tavalla: "Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä."

Johan Isaksson kannatti Melanderin ehdotusta

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, ts. esittelijän ehdotus ja Bo Melanderin kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattava äänestävät "jaa" ja Melanderin ehdotusta kannattava äänestävät "ei". Menettely hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 4 "jaa"-ääntä (Paunonen, Hallikainen, Kuussaari, Säynätjoki) ja 5 "ei"-ääntä (Melander, Isaksson, Weckström, Virtanen, Takalo).
Puheenjohtaja totesi, että sivistysvaliokunta äänestyksen jälkeen, äänin 4-5 päätti, että Bo Melanderin ehdottama teksti: Huonokuntoisista kouluista luovutaan, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä on osana sivistysvaliokunnan lausuntoa (toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause).

Päätös
Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Bildningsdirektörens förslag
Beslut
Föredragandes ändrade förslag godkändes efter omröstning.