Sipoo
Jäseniä: 1 | Postituslistalla: 5
Keskustelu
 

Lapsiperheiden terveyspalvelut huononevat Sipoossa

Taina Majuri 6 kuukautta siten
Sipoon terveydenhoitajia ollaan siirtämässä yleistyöaikaan. Joudumme päivittäin pitämään puolen tunnin palkattoman tauon. Tähän asti olemme saaneet ruokailla työajalla, mikä on tässä työssä ainoa järkevä tapa toimia. Ruokatauosta nipistämme asiakkaiden hyväksi. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon asiakas on ihminen. Tauon alkaessa ihmistä ja hänen asioitaan ei siirretä sivuun kuten toimistotyössä voi pudottaa kynän kädestään tai kirjautua ulos tietokoneelta. Tai tietysti voi. Mitä väliä, onko masentunut äiti juuri päässyt puhumaan ahdistuksestaan? Mitä väliä, vaikka väsynyt, viikkoja valvonut äiti tai isä istuu edessäni kyyneleitään pyyhkien? Terveydenhoitajat tekevät työtä verorahoilla, kuntalaisten hyväksi. Siksi on tärkeää, että veronmaksajat saavat tietää, miten julkisia varoja käytetään.

Jatkossa voimme joutua lähettämään esimerkiksi äidin, joka ei tunne sikiön liikkeitä, suoraan äitiyspoliklinikalle, sen sijaan, että äiti voisi tulla käymään neuvolassa ja lähete tehdään vasta, jos asia ei neuvolassa selviä. Tämä tulee kunnalle kalliiksi verrattuna siihen, että terveydenhoitaja tutkii äidin omalla vastaanotollaan. Vastaava esimerkki on pienipainoisena syntynyt vauva, joka tarvitsee tehostettua seurantaa. Tämän vuoden alussa on jo ollut tilanne, jossa pienipainoiset kaksosvauvat kotiutettiin sillä ehdolla, että terveydenhoitaja seuraa heidän vointiaan tiiviisti. Vauvat käyvät 4 ylimääräistä painokontrollia. Toinen vaihtoehto on kontrollit HUS:ssa, á 160 euroa kerrottuna kahdella. Kummoista laskutaitoa ei tarvita, kun huomataan neuvolan joustavan toiminnan säästäneen jo yhden asiakasperheen kohdalla pitkälti toistatuhatta euroa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Lisäksi tulee tietysti asiakkaan ajankäytöstä ja matkoista aiheutuvat kulut. Jatkossa tällainen jousto ei ole mahdollista, ja olemme siitä asiakkaiden kannalta erittäin pahoillamme.

Puhelinaika kestää tunnin. Viimeisten 10–15 minuutin aikana meidän ei kannata vastata puhelimeen, koska puhelu voi koskea asioita, joiden hoitaminen kestää pitkään, eikä tauko pääse alkamaan ajallaan. Puhelinaika on kriittisin kohta työpäivässä, koska puhelut tahtovat ruuhkautua. Mielellämme palvelemme asiakkaita niin puhelimitse kuin sähköpostitse, mutta jostain on karsittava. Tauon toisessa päässä on kuitenkin uusi asiakas tulossa.

Kouluterveydenhoitajille lounastauko on vilkkainta aikaa. Silloin koululaiset tulevat monine ongelmineen hakemaan apua. Sipoossa on kasvava joukko apua tarvitsevia koululaisia, joita ei auteta laittamalla lappua luukulle juuri silloin, kun koululaisella olisi mahdollisuus tulla puhumaan ongelmistaan luotettavalle aikuiselle. Kouluterveydenhoitajan osallistuminen kouluruokailuun on yksi mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen. Lapsiasiavaltuutettu on ehdottanut, että kouluihin palkataan perhetyöntekijöitä paikkaamaan aikuiskontaktien puutetta. Sipoossakin tätä jouduttaneen miettimään, koska kunta haluaa, että terveydenhoitajat pitävät tauon silloin, kun heitä koulussa eniten tarvittaisiin. Lounasaika on myös luonteva mahdollisuus kohdata opettajia ja konsultoida puolin ja toisin. Kun tämä kohtaamismahdollisuus viedään, jää yksi tärkeä väylä lasten ja nuorten asioiden hoitamiseksi käyttämättä.

Terveydenhoitajaliiton näkemykset työaikamääräyksistä menevät ristiin tämän nyt kaavaillun suunnitelman kanssa. Liiton kanta on seuraava: ”Työaikamääräyksiä on kehitettävä työaika-autonomiaa edistäviksi. Työntekijän omaa työajankäytön suunnittelumahdollisuutta on vahvistettava. Työaika-autonomian lisääminen parantaa työhyvinvointia ja lisää tuloksellisuutta. Työurien pidentyminen työaika-autonomiaa lisäämällä on yhteiskunnan etu.” Me terveydenhoitajat olemme saaneet tähän asti suunnitella työpäivämme hyvin itsenäisesti. Esimiehet ovat luottaneet, että teemme meille kuuluvat tehtävät (ja vähän enemmänkin). Nyt meille sanotaan, että yleistyöaika toimii, kun työt suunnitellaan hyvin. Jokainen vähänkin terveydenhoitotyötä ymmärtävä tietää, että raskauden kulkua, synnytyksen täsmällistä ajankohtaa ja pienen vauvan painonnousua tai muuta terveydenhoidollista ongelmatilannetta ei voi suunnitella. Ei, vaikka kunta haluaakin nyt, että jokainen sipoolainen äiti synnyttää täsmälleen laskettuna päivänä keskikokoisen, terveen vauvan, joka kasvaa ja kehittyy täsmälleen standardien mukaisesti tarvitsematta neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta minkäänlaista rutiiniprotokollan ohi menevää tukea tai apua. Siinäpä haastetta teille, sipoolaiset lapsiperheet.

Neuvolaan tullaan ajanvarauksella. Mikäli emme saa edellistä asiakasta ajoissa ulos, seuraava tulee joka tapauksessa viimeistään puolen tunnin kuluttua. Missä välissä se palkaton tauko sitten pidetään? Puolen tunnin tauolla ei ole Nikkilän tai Söderkullan kaltaisessa paikassa mitään käyttöä. Terveydenhoitajan palkoilla ei käydä ravintolassa syömässä, joten syömme omia eväitä. Mutta kenen muun taukotilassa käy vanhempia lämmittämässä tuttipulloja samalla kun syömme lounastamme? Kenen muun taukotilaan köpöttelee vanhus tilaamaan lisää vaippoja tai avannepusseja? Ja mitä tekee Pohjois-Sipoon pienten koulujen terveydenhoitaja keskellä päivää puolen tunnin ajan? Menee sienimetsään? Huonosti kasvaa tatteja tähän vuodenaikaan. Ehkä hän sitten kävelee Paippisten kylätietä palan matkaa.
Omaan ajankäyttöömme liittyvät huolet ovat kuitenkin mitättömiä. Tähän asti terveydenhoitajien työn tavoitteena on ollut palvella asiakkaita tehokkaasti ja joustavasti, kunnan rahoja taloudellisesti käyttäen. Jatkossa meidän on varmistettava, että puolen tunnin pakollinen, palkaton tauko tulee pidetyksi. Kunta haluaa tehdä meistä nyt todellisia virkamiehiä isolla V:llä. Ja kyllä me varmasti opimme. Tehottomuus tulee lisääntymään, koska tärkeämpää kuin hoitaa asiakkaita on tuijottaa kelloa. Meidän on varattava erillinen aika keskinäisiä konsultaatioita ja tiedotusasioita varten, kun tähän asti nämä ovat hoituneet yhteisen tauon aikana.

Työaikamuutoksesta puhuttaessa olemme kuulleet hyvin usein mainittavan sanan ”kateus”. Onko meidän muutettava toimiva ja asiakkaita palveleva työaika vain siksi, että jotkut ovat kateellisia, kun terveydenhoitajat syövät työajalla? Tällaisen ehdotuksen voi tehdä vain taho, jolla ei ole mitään käsitystä terveydenhoitotyöstä. Erikoiselta tuntuu sekin, että hoitotyön johdon mielipiteet on täysin ohitettu. Toivomme, että asiakkaamme ymmärtävät tämän. Tai nousevat kanssamme barrikadeille.

Taina Majuri, Christine Fagerholm, Minna Kangasmaa, Carola Klemets, Maria Lindström, Outi Lähdemäki, Keth Nordman, Maj-Britt Solin, neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajia