Sini-Pilvi Saarnio

Kysymykseen on vaikea vastata tässä vaiheessa, sillä päätöksentekijöille ei vielä ole tuotu riittävästi tietoa asiasta. Tarvitsemme tietoa mm. koulujen maksimioppilasmääristä ja taloudellisista aspekteista ennen minkäänlaisten päätösten tekoa. Asia pitää tutkia perusteellisesti. Soisin mielelläni, että pienet lapset saisivat nauttia kyläkouluista (molemmilla kielillä). Sipoon tiukka rahatilanne kuitenkin asettaa haasteita kunnan palvelutasolle. Pitää myös muistaa, ettei Sipoo enää ole sama pikkukunta kuin 10-20 vuotta sitten.

Kunnan tarjoamat opetuspalvelut asettavat oppilaat tällä hetkellä eriarvoiseen asemaan sekä perus- että lukio-opetuksessa. Oppilaskohtaiset kustannukset ja opetuksen määrä vaihtelevat merkittävästi kouluittain. Koulutustoimen tulisi tarjota samantyyppiset olosuhteet oppimiselle kaikissa kunnan kouluissa. Kouluverkkoa tulee uudistaa tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Lasten ja nuorten kaksikielisyyden edistäminen pitäisi ymmärtää nähdä Sipoossa erityisenä valttikorttina! Kielimuurien rakentamisen aika on toivottavasti ohi.

Kouluverkkoasiaa on vatvottu vuodesta toiseen ja mielestäni nyt on vihdoin kerättävä rohkeus tehdä päätöksiä. On järjetöntä pitää osaa koululaisista huonokuntoisissa kouluissa vailla asianmukaisia tiloja ja tekniikkaa. Varsinkin, kun tarjolla on parempikuntoisia ja paremmin varusteltuja tiloja, jotka nyt ovat puoliksi tyhjillään. Toivomme kaikille sipoolaisille lapsille mahdollisuutta tasavertaisesti opiskella kunnollisissa tiloissa äidinkielestä riippumatta. Pedagogisia perusteluja ja tutkimuksia löytyy niin isojen kuin pienten koulujen puolesta. Vihreät ovat ”välimuodon” eli korttelikoulurakenteen kannalla. Se ei kuitenkaan tarkoita yksi yhteen konsulttiselvityksen vaihtoehtoa C. Jotain pientä pitää ottaa myös vaihtoehdosta B. Esim. Boxbyn koulua ei mielestäni kannattaisi sulkea, vaan pikemminkin laajentaa sitä ja toivottaa tervetulleeksi myös suomenkieliset oppilaat. Näin Sipoon kaakkoiskulman lapset saavat koulun, jonne ei ole liian pitkä matka. Näen myös, että Sipoolla saaristokuntana pitäisi olla ”saaristokoulu” – joten esim. Gumbostrandin koulun laajennusmahdollisuutta tulisi tutkia. Korttelikoulumalli on joustavin ja se lisää palvelutasoa. Korttelikouluista tulee tehdä monitoimikeskuksia, jotka ovat myös päiväkotien, esiopetuksen, kansalaisopiston, kulttuuritoiminnan, yhdistysten jne. käytössä. Meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka koskevat niin lyhyttä kuin pitkääkin aikaväliä. Sipoon kunnianhimoisen kasvutavoitteen ja kouluverkon tulee olla linjassa keskenään. Kasvustrategia edellyttää koulukoon kasvattamista. Hyvin toimivan koulun minimikoko on selvitysten mukaan luokkaa 150-200 oppilasta. Pienten huonokuntoisten kyläkoulujen kohdalla päätöksiä pitää tehdä heti, jotta jatkuvasti niiden yllä leijuva uhka saadaan pois ja koulujen tulevaisuudelle saadaan toimenpideohjelma ja aikataulutus. Näin vanhempien, lasten ja henkilökunnan kokema epävarmuus poistuu. Kuntamme kaksikielisyys on voimavara, jota ei ole osattu hyödyntää. Varmasti tarvittaisiin joku uusi strategia tai vastaava, jolla tätä asiaa vietäisiin eteenpäin. Samassa koulukiinteistössä voi hyvin toimia niin suomen- kuin ruotsinkielinenkin koulu. Tästä on Sipoossa hyviä kokemuksia. Myös kielikylpyopetus on Sipoon valttikortti, se toimii hyvin, ja sitä tulisi laajentaa. Lopettamispäätösten tekoa ennen on luonnollisesti järjestettävä kuulemistilaisuus asianosaisille. Sipoon valtuutettujen tulee nyt paneutua kouluverkkoselvitykseen kunnolla ja tehdä voitavansa taatakseen lapsille ja nuorille turvalliset, terveelliset ja toimivat koulutilat. Tuntuu, että valtaosa päättäjistä on samoilla linjoilla pikkukoulujen lopettamisesta, aikataulusta sen sijaan ollaan useampaa mieltä.