Kuva: 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden keskimääräiset vuosikustannukset Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Vantaalla. Lähde: Kuusikkokuntien vanhuspalvelun raportti 2008.
---
Alla on esitetty ajatuksia ja huomioita liittyen siihen, miten Suomen ulkomaalaislain muuttaminen voisi vaikuttaa maahanmuuttajien määrään, ja siihen miten eläkeläisen maahanmuuttajan kustannuksia voi arvioida.

Aihe on monimuotoinen ja teemme arvioihin muutoksia sitä mukaa kun saamme uutta tietoa. Otamme mielellämme vastaan korjausehdotuksia: Äänestäjien liitto ry, toimitus, info@mirule.org
---

1. "MUMMOTULVA"

Julkisuudessa esitettyjä väitteitä

Zyskowiczin mukaan lain muuttaminen joustavampaan suuntaan on hyvin ongelmallista, koska tiedossa on satoja vastaavia oleskelulupahakemuksia. Lain muuttaminen voisi johtaa toisin sanoen siihen, että Suomeen voisi muuttaa lähialueilta lukuisia huonokuntoisia vanhuksia. "Suomessa on noin 50 000 venäläistä maahanmuuttajaa", Zyskowicz sanoi.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus+pelk%C3%A4%C3%A4+iso%C3%A4ititulvaa+jos+lakia+muutetaan/1135257492082

Vähemmistövaltuutettu: Lievempi ulkomaalaislaki toisi Suomeen mummotulvan – YLE 6.10.2009

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/vahemmistovaltuutettu_lievempi_ulkomaalaislaki_toisi_suomeen_mummotulvan_1060721.html

”Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorinen varoittaa, että jos kahden isoäidin kohdalla käytetään kohtuullisuusharkintaa, jonossa on yli 100 isovanhempaa perässä. ” - Kimmo Kiljunen 16.6.2010

http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/464/isoaidit.htm

Arvioiminen hankalaa ilman varsinaista muutosehdotusta

”Mummotulvan” arvioiminen on vaikea ilman selkeitä lainmuutosehdotuksia joiden perusteella arviot voisi tehdä. Tästä syystä olemme lähestyneet arviointiongelmaa toisen maan, eli Norjan avulla. Norjassa on jo yli kaksikymmentä vuotta ollut vanhempien omaisten osalta Suomea sallivampi lainsäädäntö. Tällä hetkellä 60 vuotta täyttänyt, ulkomailla yksin ilman lähisukulaisia tai puolisoa elävä saa todennäköisesti oleskeluluvan. Lupa annetaan toimeentuloedellytyksellä, eli Norjassa laillisesti oleskelevan lapsen on huolehdittava vanhemman toimeentulosta ja asumisesta. Tämä on Suomen lainsäädäntöä merkittävästi sallivampi käytäntö (lukuunottamatta toimeentuloedellytystä), joten Norjan nykytilanteesta voimme siis ainakin jossain määrin saada tietoa siitä, mitä vanhempien maahanmuuton vapauttaminen ääritapauksessa voi tarkoittaa vuosien sovaltamisen jälkeen.

Norjassa tehdyn "Living Conditions Among Immigrants in Norway 2005/2006"-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista (ikä 16-70, 2005/2006):

- 53% molemmat vanhemmat ovat elossa,
- 6% vain isä elossa,
- 23% vain äiti elossa,
- 17% kumpikaan ei elossa
- 1% ei tiedä

ja

- 46% tapauksissa, joissa äiti on elossa, äiti asuu Norjassa.
- 53% tapauksissa, joissa isä on elossa, isä asuu Norjassa

jolloin karkeasti arvioituna (oletettuna, että vain yksin elossa olevat vanhemmat ovat saaneet oleskeluluvan):

- 6% (vain isä elossa) * 53% (isä asuu norjassa) = n. 3% * maassa oleskelevat
- 23% (vain äiti elossa) * 46% (äiti asuu norjassa) = n. 11% * maassa oleskelevat
- yhteensä vanhempia siis n. 14% * maassa oleskelevat

Alla olevassa kuvassa on näytetty Suomen väestörakenne syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2009.



Mikäli lakimuutos koskisi vain Suomen kansalaisia, joilla on ulkomaalainen yksinelävä vanhempi, niin voimme (taas karkeasti) laskea, mitä Norjan tilanne merkitsisi Suomen osalta:

- vanhempia n. 14% * n. 95 000 (Kansalaisuus Suomen, Syntymämaa ulkomaat) = n. 13 000 vanhempaa
- vanhempia n. 14% * n. 47 000 (sama ryhmä kuin yllä, mutta äidinkielenä ei Ruotsi, Suomi, Saame) = n. 6 600 vanhempaa

TAI

- vanhempia n. 14% * uusia kansalaisuuksia (hakemuksesta) Suomessa 2009 n. 3400 = n. 480 vanhempaa/vuosi

"Mummotulva" tarkoittaisi siis, äärimmäisessä tapauksessa, mikäli Suomi avaisi lainsäädäntöään merkittävästi, ja maahanmuutto toteutuisi samalla tavalla kuin Norjassa: alle 500 vanhempaa vuodessa

2. KUSTANNUKSET


Kuva: Ajankohtaisen kakkosen "valistunut arvio" ohjelmassa 1.6.2010

Ajankohtaisen kakkosen arvio "yhden mummon" kustannuksista on mielestämme joiltakin osin harhaanjohtava, ja esitämme siksi oman vaihtoehtoisen arvion maahanmuuttajavanhemman sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelukustannuksista Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun todellisiin kustannuksiin perustuen. (Lähde: Kuusikkokunnat, vanhuspalvelun raportti 2008)

- 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä näissä kunnissa n. 210 000 joihin yhteensä käytettiin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin 2008 n. 1500 milj €, eli 1,5 miljardia, eli n. 7100 eur/vuosi/henkilö.

- Mikäli aiemmasta ("worst case" ja Suomen kannalta ylimitoitetussa) esimerkistä maahan tulisi 13 000 uutta vanhempaa (6% kasvu), voi kokonaisuuden kannalta karkeasti arvioida, että myös kustannukset lisääntyisivät samassa suhteessa, eli vuosittaiset kustannukset kasvaisivat n. 1500 milj €:sta n. 1590 milj €:oon. 13 000 uuden vanhemman kustannusvaikutus olisi siis n. 90 milj €/vuosi.

- Mikäli aiemmasta esimerkistä lasketaan, että Suomeen tulisi n. 500 uutta vanhempaa/vuosi, tämä tarkoittaisi n. 3,5 milj €/vuosi lisäkustannusta.

Yksittäisten tapausten osalta on mahdollista laskea tarkat kustannukset kun otetaan huomioon terveydentilanne, ikä, ja muita tekijöitä, mutta mahdollisen lainmuutoksen vaikutusten arvioinnissa olisi mielestämme käytettävä todellisista kustannuksista laskettuja keskiarvoja, ja näin ollen Ajankohtaisen kakkosen esittämä arvio on mielestämme harhaanjohtava tai vähintään harhaanjohtavasti esitetty, vaikkakin se sisältää myös muita kustannuksia kuin sosiaali- ja terveyspalveluista johtuvia.

65 vuotta täyttäneen henkilön sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset ovat keskimäärin n. 7100 eur/vuosi ja 75 täyttäneen n. 12 000 eur/vuosi.

3. EI PELKKÄÄ KUSTANNUSTA

Ajankohtaisen kakkosen esittämät kustannukset ovat myös harhaanjohtavia siitä syystä, että kustannuksen vastapainoksi ei esitetä mitään vastaavasti maahanmuutosta koituvaa hyötyä.

Kun ulkomailla elävä vanhempi jää yksin, Suomessa asuvan perheenkokoajan yhtenä vaihtoehtona saattaa olla myös Suomesta poismuuttaminen, jolloin perheenkokoajan, sekä hänen mahdollisten jälkeläisten verotulot jäävät saamatta. Mielestämme maahanmuuttavan vanhemman nettokustannuksia arvioitaessa, on myös hyvä ottaa huomioon perheen koko elinkaaren tuotto- ja kustannusvaikutukset (perheen keskimääräiset tulot koko elinkaarensa aikana, vanhempien mahdollinen eläke ja muut tulot, jäävätkö rahat Suomeen vai siirretäänkö ulkomaille, keskimääräiset toimeentulotuet, muut sosiaalituet, jne).

Hyvän kokonaiskuvan saaminen edellyttäisi tieteellistä tutkimusta. Emme ole vielä nähneet Suomea koskevaa tutkimusta, mutta esim Iso-Britaniassa maahanmuuton nettohyödyistä on keskusteltu runsaasti myös tieteellisellä tasolla, ja hallituksen vuonna 2008 tekemän raportin mukaan maassa on havaittu seuraavat tosiasiat:

- maahanmuuttajilla on positiivinen vaikutus maan talouteen (bruttokansantuote/henkilö kasvanut)
- maahanmuutolla ei ole negatiivista vaikutusta kantaväestön työttömyyteen
- maahanmuuttajat tuovat valtion kassaan kantaväestöön suhteessa (10,0%) enemmän ja vievät sieltä pois suhteessa vähemmän (9,1%)
Lähde: The Economic Impact of Immigration, 2008