Sisältö

Kyläkoulujen tilalle vastaanottokeskuksia?

Pentti SittnikowOver 2 years ago

Vastaanottokeskuksista on puhuttu niin vastaan kuin puolestakin. Mikä antoisampaa kuin todeta, että epätietoista kansaa aihe kiinnostaa.Mielestäni on täysin ymmärrettävää, että Suomen kansalainen purkaa tuntojaan epäkohdista, joita työttömyyden ja pahoinvoinnin omaavassa yhteiskunnassamme juuri nyt riittää. Vastaanottokeskukset ovat kiinteistösijoittajien nykytrendi. Välittäjä ostaa lakkautetun koulun, sairaalarakennuksen tai vastaavan kiinteistön, joka täyttää vastaanottokeskukselle vaadittavat puitteet ja luvat saatuaan ryhtyy "rekrytoimaan" keskkukseensa maahanmuuttajia. Tästä koituvat kulut, niin vuokrat kuin remonttikulut maahanmuuttajan taskurahoista puhumattakaan maksaa valtio, ja näin osan tästä lystistä maksat myös sinä veronmaksajana. Maassamme on 17 vastaanottokeskusta, joihin sijoitettiin myös nuo viimevuonna maahamme saapuneet muuttajat, joita tuli noin 4800 henkilöä lisää entiseen. Kuluvalle (09) vuodelle tuo määrä tulee olemaan noin 6000 henkilöä lisää, joten näillä näkymin kaupungit ja kunnat tarvitsevat kipeästi uusia valtion kustantamia vastaanottokeskuksia lisää. Huolestuttavinta on, ettei näistä maahanmuuttajista työttömyyden takia kerry yhteiskunnallemme eläkevaroja. Ristiriitaa on aiheuttanut kyläkoulujen sulkemiset, jotka kunnan ja kaupunkien taseissa on nähty pelkkinä talousrasitteina. Ottamatta kantaa sen enempää kyläkoulujen sulkemisen puolesta. Totean vain, että valtio maksumiehenä kohtelee kanta-asukasta eriarvoisesti maahanmuuttajiin nähden noissa kyläkoulujen tukitoimissa jo siksikin, että valtion tukitoimet " maahanmuutto-oppilasta kohden on 16.600 euroa/vuosi, kun taas tuo valtionapu omille oppilaillemme on huomattavasti vaatimattomampi. Koenkin, että valtion tulisi tukea kyläkoulutointa siten, ettei yhteikuntamme asukkaiden (koululapsineen) tarvitsisi elää ainaisessa epävarmuudessa!

Theme:

Pentti SittnikowOver 2 years ago

# Käsi sydämelle,

Ja tervettä keskustelua aiheesta, mutta perustele vaihtoehtosi, kiitos!

Mikael LönnrothOver 2 years ago

#

Eriarvoinen kohtelu on mielestäni osa yhteiskuntaa, mutta sille pitää löytyä hyvät (ja kansalaisten hyväksymät) syyt. Hyvä esimerkki eriarvoisesta kohtelusta on progressiivinen verotus, jonka hyvät syyt taas ovat mm. tulojen tasaaminen sekä varojen kerääminen tasapuolisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi (=myös vähävaraisemmille samat palvelut kuin rikkaille). Se mikä on hyvä syy ja mikä ei perustuu tietysti loppujen lopuksi omiin näkemyksimme siitä, mikä on oikeaa ja väärää, ja miten nämä näkemykset sitten löytävät eri mutkien kautta tiensä kunnallisiin päätöksiin ja valtion säätämiin lakeihin. USA:ssa on kiihkeästi keskusteltu siitä, voiko "mustille" (vai pitääkö sanoa värillisille?) nuorille eriarvoisesti varata enemmän yliopisto-opiskelupaikkoja (affirmative action), kun Suomessa vähän samaa keskustelua käydään ruotsinkielisten eriarvoisesta kohtelusta sekä kyläkoulujen, että myös yliopisto-opiskelupaikkojen osalta. Entäs sitten maahanmuuttajat? Onko meillä joku hyvä syy kohdella maahanmuuttajia eriarvioisesti kuin suomalaisia? Minun mielestäni on, ja tämä näkemykseni pohjautuu pitkälti ajatukseen sellaisesta hyvinvointimallista, jossa me ihmisinä välitämme myös niistä ihmistä, jotka ovat sattuneet syntymään omien valtiomme rajojen ulkopuolella. Ehkä maahanmuttajien vastaanottokeskus Gesterbyn kyläkoulun tiloihin (varsinkaan kiinteistösijoittajan tuottointressien takia) ei ole hyvä ratkaisu ongelmaan, mutta sanoisin myös, että varsinainen ongelma ei ole maahanmuuttajien sijoitus tai heidän eriarvioinen kohtelunsa, vaan se, että jossain päin maailmaa (ja myös Suomessa!) jotkut ihmiset kärsivät vääryyttä, ja tälle pitää jotain tehdä.